Saksan toimitusketjulaki (LkSG) 2026: mikä on voimassa ja mikä muuttuu?

LkSG:n 1 §:n 1 momentin mukaan laki on 1. tammikuuta 2024 lähtien koskenut yrityksiä, joiden keskushallinto, päätoimipaikka, hallinnollinen kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on Saksassa ja joilla on yleensä vähintään 1 000 työntekijää Saksassa, sekä samankokoisia yrityksiä, joilla on Saksan kauppalain (HGB) 13d §:n mukainen sivuliike. Konsernissa konserniyhtiöiden työntekijät luetaan emoyhtiön työntekijöiksi (1 §:n 3 momentti).

Pienemmät toimittajat ovat välillisesti osallisia: niiden asiakkaiden on toteutettava ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä suoria toimittajia kohtaan (6 §:n 4 momentti) – esimerkiksi otettava ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvät odotukset huomioon valinnassa, otettava sopimuksiin sitoumus niiden noudattamisesta, järjestettävä koulutusta ja sovittava valvonnasta.

LkSG:n 3 §:n 1 momentissa luetellaan huolellisuusvelvoitteet: riskienhallinnan perustaminen, sisäisen vastuun määrittäminen yrityksessä, säännöllisten riskianalyysien tekeminen, periaatelausuman antaminen, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vakiinnuttaminen omassa liiketoiminnassa ja suhteessa suoriin toimittajiin, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen, valitusmenettelyn järjestäminen, välillisten toimittajien riskeihin puuttuminen sekä velvoitteiden täyttämisen dokumentointi (10 §:n 1 momentti) ja siitä raportointi (10 §:n 2 momentti).

Saksan liittohallitus hyväksyi 3. syyskuuta 2025 lakiesityksen (BT-Drucksache 21/2474). Se poistaisi 10 §:n 2–4 momentin raportointivelvollisuuden taannehtivasti 1. tammikuuta 2023 alkaen ja vähentäisi seuraamusmaksuun johtavat teot neljään – ne koskevat ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä sekä valitusmenettelyä.

Liittopäivät kävivät lakiesityksen ensimmäisen käsittelyn 16. tammikuuta 2026 ja lähettivät sen työ- ja sosiaaliasiain valiokuntaan. Valiokunta ei ole toistaiseksi antanut mietintöään, eikä toista ja kolmatta käsittelyä tai lain julkaisemista ole tapahtunut. Siihen asti LkSG on voimassa nykyisessä muodossaan.

Saksan liittovaltion talous- ja vientivalvontavirasto ilmoitti 1. lokakuuta 2025, ettei se enää tarkasta yritysten raportteja; seuraamusmaksuja on tarkoitus määrätä enää vain vakavista rikkomuksista, joihin liittyy erityisen törkeitä ihmisoikeusloukkauksia. Raportteja ei voi enää toimittaa BAFA:n portaalin kautta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että raportointivelvollisuus olisi kumottu lailla.

Direktiivi (EU) 2026/470, joka julkaistiin 26. helmikuuta 2026, muuttaa yritysten kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettua direktiiviä (EU) 2024/1760. Jatkossa sen piiriin kuuluvat EU-yritykset, joilla on yli 5 000 työntekijää ja yli 1,5 miljardin euron maailmanlaajuinen nettoliikevaihto; kolmansien maiden yrityksillä ratkaisee liikevaihto EU:ssa. Jäsenvaltioiden on saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 26. heinäkuuta 2028; sääntöjä sovelletaan 26. heinäkuuta 2029 alkaen. Saksan täytäntöönpanoa koskevaa lakiesitystä ei vielä ole.

Huolellisuusvelvoitteet ovat voimassa lainsäädäntömenettelyn lopputuloksesta riippumatta. Riskianalyysi, toimittaja-arviointi ja dokumentointi jatkuvat siksi; 10 §:n 1 momentin mukainen dokumentointivelvollisuus säilyisi myös lakiesityksen mukaan. Kun toimittajien tiedot kerätään jäsennellysti, yritys on lisäksi valmistautunut CSDDD:hen, jos se kuuluu direktiivin soveltamisalaan.

Vendo4u-alustan kriteeristössä omat kriteerit vastuullisuudesta ja toimitusketjun huolellisuusvelvoitteesta kattavat tiedot, joita asiakkaat tyypillisesti pyytävät LkSG:n perusteella, mukaan lukien todisteet, kuten eettiset toimintaohjeet tai periaatelausuma. Ostajat suodattavat niiden mukaan ja arkistoivat profiilit viennin avulla omaan dokumentaatioonsa.